Pohjoismaalaiset ruoanlaittajina

Olipa kerran suomalainen, ruotsalainen, norjalainen ja tanskalainen. Heitä oli iso joukko, ja he osallistuivat tutkimukseen, jossa selvitettiin ruoanlaittoon liittyviä asioita.

Kysyttiin, missä söisit mieluiten ystäviesi kanssa lauantaina päivällistä

Ruotsalaiset, norjalaiset ja etenkin tanskalaiset valmistaisivat sen mieluiten itse tai yhdessä ystävien kanssa. He eivät arkaile kutsua ystäviään keittiöönsä eivätkä koe suorituspaineita ruoanlaittotaidoistaan.  Ystävien kutsuminen yhteiselle päivälliselle onkin suosittua viikonloppuisin useimmissa Pohjoismaissa.

Suomi poikkeaa joukosta. Tapa kokata yhdessä päivällistä ystävien kanssa on meillä paljon harvinaisempaa kuin muissa Pohjoismaissa tai vasta nouseva trendi. Mieluisin vaihtoehto on mennä yhdessä syömään ulos ravintolaan.

Syitä kotona yhdessä kokkaamattomuuteen on monia. Suomalaiselle keittiö tuntuu olevan perheen käyttöön varattu paikka, yksityisaluetta. Monet kyselyyn vastanneista suomalaisista asuvat yksin ja laittavat ruokaa lähinnä itselleen. Voisiko syynä olla myös se, että keittiössä ei ole tilaa eikä välineitä suurelle joukolle kokkaamiseen?

Moni suomalainen tuntisi myös suorituspaineita, jos joutuisi laittamaan ruokaa ystävilleen. Omat taidot koetaan puutteellisiksi. Ruoanlaitto kyllä kiinnostaa, ja siitä halutaan oppia lisää. (TV-ohjelmia suunnittelevat taisivatkin jo tietää tämän.)

Ruotsalaisilla kotikokeilla on itseluottamusta omiin taitoihinsa, aavistusta kulinaarisista lahjoistaan ja halua kehittyä hyväksi ruoanlaittajaksi. He ovat paljon esillä myös sosiaalisessa mediassa. He jakavat tietojaan ja taitojaan ja etsivät netistä inspiraatiota. Suorituspaineita ei ole, koska ”ruoanlaittohan on kaunotaidetta”.

Ruoka- ja ruoanlaittokuvien julkaiseminen sosiaalisissa medioissa yleistyy vastaajien mukaan kaikissa Pohjoismaissa.

Suomessa leivotaan ja keitetään kahvia

Suomessa leipominen on suositumpaa kuin muissa Pohjoismaissa. Sitä harrastaa silloin tällöin 87 prosenttia suomalaisista. Erityisesti kotona leivottu leipä on arvossaan Suomessa.  Muualla kiinnostus leipomista kohtaan on kasvussa.

Kaikissa Pohjoismaissa nousevia trendejä ovat ruoan ekologisuus ja eksoottisten ruokalajien valmistus.

Entä kuvaako keittiön tavallisin työväline kunkin maan ruoanlaittajia? Eroja nimittäin on.

Tavallisin työväline Suomessa on kahvinkeitin. Se löytyy 89 prosentilta vastaajista. Kahvinkeitin pääsee viiden tavallisimman keittiövälineen listalle myös Ruotsissa ja Tanskassa.

Ruotsissa yleisin keittiötyöväline on sähkövatkain, Norjassa vohvelirauta ja Tanskassa keittiövaaka.

Pohjolan ruoassa luonto on läsnä ja itse tehty on luksusta

Yhteys luontoon näkyy ruoanvalmistuksessa. Yli puolet suomalaisista on valmistanut ruoaksi itse poimimiaan sieniä. Yli kolmasosa norjalaisista on joskus laittanut ruokaa itse pyytämästään kalasta tai riistasta. Metsästäminen on Pohjoismaissa tavallista. Sitä harrastaa vuosittain noin miljoona ihmistä.

Itse kasvatettua ja valmistettua arvostetaan myös. Yli puolet ruotsalaisista on tehnyt itse hilloa tai mehua ja yli puolet tanskalaisista on viljellyt itse yrttejä.

Enemmistö vastaajista on sitä mieltä, ettei mikään voita itse viljeltyä tai poimittua ruokaa.

 

LÄHDE:
Lähteenä on käytetty ”The OBH Nordica Home cooking report” -raporttia. Se perustuu yhdessä tutkimuslaitos Kairos Futuren kanssa tekemään ruokaa koskevaan trenditutkimukseen ja kyselyyn, johon vastasi 4200 kuluttajaa eri Pohjoismaissa. Yhden hengen taloudessa asuvia ja vanhimpia ikäluokkia vastasi kyselyyn odotettua enemmän, mikä voi hieman vinouttaa tuloksia.

Kirjoittaja: Taina Luova, THM, laillistettu ravitsemusterapeutti, Liiketoimintajohtaja, RTY ry/ Dieettimedia Oy