Viisi kysymystä sokerista ja kevytmakeuttajista

Sokeri ja makeutusaineet puhututtavat kuluttajia. Ravitsemusasiantuntijoilta kysytään jatkuvasti näiden käytöstä.  Alla omat vastaukseni viiteen kysymykseen sokerista ja kevytmakeuttajista, jotka minulle esitettiin Swedish Nutrition Foundationin järjestämässä seminaarissa 9.12.2014.  Tässä myös haastatteluni videolinkki.
  1. Tarvitsemmeko sokeria ruokavaliossamme vai onko se meille vaarallista?

    Tarvitsemme aivoja ja usein myös lihaksia varten glukoosia. (Lisättyä) sokeria emme sinänsä tarvitse, sillä kaiken tarvittavan glukoosin voimme saada viljasta, hedelmistä ja kasviksista (ml. palkokasvit ). Lisätty sokeri on yhteydessä moneen terveyshaittaan, mutta selkeästi vasta silloin, kun sen käyttö on runsasta (1,5—2-kertaista suomalaisten keskimääräiseen käyttöön verrattuna). Terveyshaitat näkyvät erityisesti lihavuutena ja tyypin 2 diabeteksen riskin suurenemisena. Yksittäisistä sokeria sisältävistä elintarvikkeista sokeroidut virvoitusjuomat ovat tutkimusten mukaan kaikkein selvimmin yhteydessä terveyshaittoihin. Muita merkittäviä sokerinlähteitä ovat makeiset sekä makeutetut maitovalmisteet, kuten jogurtit, vanukkaat ja jäätelöt. Makeutetuissakin maitovalmisteissa on kuitenkin terveydelle tärkeitä ravintoaineita, kuten proteiinia, kalsiumia ja B2-vitamiinia, jotka kaikki puuttuvat virvoitusjuomista ja makeisista.

  2. Millainen rooli kevytmakeuttajilla voi olla ruokavaliossa?

    Tutkimuksissa on lähinnä tutkittu kevytmakeuttajia virvoitusjuomissa. Jos henkilö käyttää päivittäin tai lähes päivittäin sokeroituja virvoitusjuomia, näiden vaihtaminen kevytvirvoitusjuomiin parantaa painonhallintaa. Vaikutus ei ole kuitenkaan valtava, joten jos mitään muuta muutosta ei tee ruokavalioon, superlaihdutusta on turha odottaa.  Jos sen sijaan juo yhden pienen virvoitusjuomapullon viikossa, ei sen vaihtamisesta kevytmakeutettuun juomaan ole mitään terveydellistä merkitystä.

  3. Mistä voi olla varma, että kevytmakeuttajat ovat turvallisia?

    Kevytmakeuttajien turvallisuutta on testattu useissa EFSA:n testeissä, eikä niiden käyttäminen osana tasapainoista ruokavaliota ole terveysriski. Jos käyttää kevytvirvoitusjuomia useita litroja päivässä, voi riski haitalliselle saannille olla jo huomattava, mutta tällaiset käyttömäärät eivät kuulu tasapainoiseen ruokavalioon. Lapsilla riskirajat ovat matalampia kuin aikuisilla (pienemmästä kehonpainosta johtuen) ja siksi lasten on oltava erityisen tarkkoina myös kevytmakeuttajien käytössä. 

  4. Mikä on sinun asiantuntijanäkemyksesi aspartaamista ja sen käytöstä yleisimpänä kevytmakeuttajana?

    Viittaan edelliseen. Aspartaami on kaikista makeutusaineista varmaan testattu useimmin EFSA:n testeissä, eikä sen kohtuullisesta saannista ole osoitettu olevan terveysongelmia. Runsaan sokeroitujen virvoitusjuomien käytön yhteys lihavuuteen on paljon selkeämmin osoitettu kuin aspartaamin terveyshaitta.

  5. Kenelle kevytmakeuttajat sopivat ja voiko niiden käytöstä olla mitään hyötyä?

    Vastaus on sama kuin kysymykseen 2. Lisättyä sokeria sisältävien ruokien käyttöä pitäisi tietysti rajoittaa, mutta terveyden kannalta ei nollalinjalle tarvitse suinkaan mennä. Jos päivittäinen sokerin saanti jää alle 50 g aikuisella ja alle 30 g lapsella, ei kevytmakeuttajista todennäköisesti ole hyötyä. Jos käyttö on tätä suurempaa, voi kevytmakeuttajia harkita.

Mikael Fogelholm

Ravitsemustieteen professori, Helsingin yliopisto / Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos