Raskaudenaikainen ravitsemus ja sikiön aivojen kehitys

Ravitsemusviikko on täällä taas, ja tällä kertaa haastateltavana on ravitsemusgenetiikan dosentti, ravitsemusfysiologian yliopistonlehtori Tiina Jääskeläinen Helsingin yliopistosta. Hän tutkii raskausajan ravitsemuksen ja ravitsemustilan merkitystä sikiön ja äidin terveydelle.

Sikiön aivojen kehitykseen vaikuttaa äidin ravitsemustila

Ihmisen aivojen ja selkäytimen kehitys alkaa toisella raskauskuukaudella. Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikainen sikiön ravitsemus ja kasvu määräytyvät pääosin äidin raskautta edeltäneen ravitsemustilan pohjalta, joten ruokavalion laatuun tulisikin kiinnittää huomiota jo raskautta suunniteltaessa.

Tunnetuimmat rakennuspalikat hermoston muodostumisen kannalta ovat mm. folaatti, D-vitamiini ja omega-3-rasvahapot. Kaikille raskaana oleville suositellaan D-vitamiinilisän käyttöä koko raskausajan ja foolihappolisän käyttöä ennen raskautta ja alkuraskaudessa.

 

Folaatti

  • B-vitamiineihin kuuluva folaatti on aivojen kehityksen kannalta välttämätön, sillä liian alhainen saanti lisää riskiä sikiön epämuodostumille, kuten hermostoputken sulkeutumishäiriölle. Keskushermoston kehitys alkaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa raskautta, joten riittävään folaatin saantiin tulee kiinnittää huomiota jo raskautta suunniteltaessa.
  • Ruoista saa riittävästi folaattia, kun syödään runsaasti kasviksia ja täysjyväviljaa. Raskauden ja sen suunnittelun aikana suositeltava folaatin saanti on 500 µg vuorokaudessa.
  • Esimerkiksi näillä eväillä kokoat riittävän päiväannoksen: keitetty parsa 50 g (60 µg), kukkakaali 50 g (43 µg), 1 kananmuna (68 µg), pinaatti 50 g (97 µg), saksanpähkinöitä 1 dl (40 µg), pieni paprika (67 µg), mustikoita 1 dl (6,7 µg), 1 appelsiini (57 µg), mustapapuja 1 dl (61 µg), täysjväruisleipä 1 kpl (21 µg) ja kiivi 1 kpl (38 µg).

Pehmeät rasvat

  • Välttämättömiä rasvahappoja ovat linolihappo ja alfalinoleenihappo. Raskaana oleville suositellaan linoli- ja alfalinoleenihapon yhteismääräksi vähintään 5 % kokonaisenergiansaannista, josta alfalinoleenihappoa tulisi olla vähintään 1 %.
  • Välttämättömiä mm. sikiön hermoston, immuunijärjestelmän ja näkökyvyn kehitykselle.
  • Mahdollinen yhteys myös muun muassa raskauden kestoon, matalampaan ennenaikaisuuden riskiin sekä lapsen kognitiiviseen ja visuaaliseen kehitykseen ja jopa pienempään astman ja allergioiden riskiin.
  • Alfalinoleenihappo (ALA): hyviä lähteitä kaikki kasviöljyt, siemenet ja pähkinät. Erityisesti pellavansiemenet, chia-siemenet, hampunsiemenet, saksanpähkinät ja rypsiöljy sisältävät runsaasti ALAa. Syömällä monipuolisesti varmistat riittävän saannin.
  • Dokosaheksaeenihappo (DHA): keskeinen mm. sikiön aivon kehitykselle. Suositus 200 mg/vrk. Esim. 100 g uunilohta sisältää 2–3 g DHA:ta, joten syömällä kaksi kertaa viikossa lohta saantisuositus täyttyy helposti. Yksi omega-3-kananmuna sisältää DHA:ta 71 mg ja alfalinoleenihappoa 134 mg. Huom. vegaanit -> leväöljyt tai ylipäätään huolehtiminen pehmeän rasvan saannista (alfalinoleenihappo), sillä elimistö voi valmistaa DHA:a alfalinoleenihaposta.
  • Haukea ei kannata syödä korkean elohopeapitoisuuden vuoksi. Katso suositukset muiden Itämeren ja sisävesien kalalajien osalta: https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/turvallisen-kayton-ohjeet/kala/

 Monipuolinen ravitsemus

  • Äidin laadukkaampi ruokavalio raskauden aikana on liitetty lapsen kehittyneempään avaruudellisen hahmottamisen taitoihin varhaislapsuudessa ja korkeampaan älykkyyteen sekä toiminnanohjaustaitoihin (mm. kyky hallita ja säädellä käyttäytymistä sekä ratkaista ongelmia) keskivaiheen lapsuudessa. (Mahmassani ym. 2022)
  • Terveellinen ruokavalio ja erityisesti runsas hedelmien, kasvisten ja kalan syöminen raskauden viim. kolmanneksella on liitetty parempiin tuloksiin hermoston kehitystä mittaavissa arvioinneissa. Yhteydet havaittiin lasten ollessa 1-, 2-, ja 3,5-vuotiaita. (de Lauzon-Guillain ym. 2022)

 Äidin ylipaino

  • Kasvava näyttö viittaa siihen, että äidin lihavuus on merkittävä tekijä lapsen terveyden kannalta lapsuudessa ja myöhemmässä aikuisuudessa ja lisää lapsen riskiä sairastua mm. sepelvaltimotautiin, aivohalvaukseen, tyypin 2 diabetekseen ja astmaan. Äidin lihavuus voi myös johtaa lapsen huonompaan kognitiiviseen suorituskykyyn ja lisääntyneeseen riskiin sairastua neurologisiin sairauksiin. (Godfrey ym. 2016)

 Alkoholi

  • Raskauden aikaiselle alkoholinkäytölle ei ole pystytty määrittelemään turvallisen käytön rajaa, joten tavoitteena on äidin alkoholin käytön lopettaminen kokonaan. Alkoholialtistus sikiön kehityksen aikana vaikuttaa erityisesti sikiön aivojen kehitykseen ja kognitiivisiin, motorisiin sekä behavioraalisiin toimintoihin.

Käytännön vinkki raskautta suunnittelevalle ja raskaana olevalle

  • Tulee syödä riittävästi, mutta toisaalta ei kahden edestä. Monipuolinen, vaihteleva ja energiamäärältään riittävä ruokavalio täyttää suurimman osan ravintoaineiden lisätarpeesta raskauden aikana; ravintolisätäydennykset tarpeen mukaan.

Aiheesta lisää

Jääskeläistä on haasteltu Helsingin yliopiston Utelias mieli -podcastiin: Jak­so 45: Miksi eri maissa suositellaan syömään eri tavoin raskausaikana?

Kuuntele jakso Spotifyssa.

 
Lähteet

Mahmassani HA, Switkowski KM, Scott TM, Johnson EJ, Rifas-Shiman SL, Oken E, Jacques PF. Maternal diet quality during pregnancy and child cognition and behavior in a US cohort. Am J Clin Nutr. 2022 Jan 11;115(1):128-141. doi: 10.1093/ajcn/nqab325

de Lauzon-Guillain B, Marques C, Kadawathagedara M, Bernard JY, Tafflet M, Lioret S, et al. Maternal diet during pregnancy and child neurodevelopment up to age 3.5 years: the nationwide Étude Longitudinale Française depuis l’Enfance (ELFE) birth cohort. The American journal of clinical nutrition. 2022;116(4):1101–11. doi: 10.1093/ajcn/nqac206

Godfrey KM, Reynolds RM, Prescott SL, Nyirenda M, Jaddoe VW, Eriksson JG, Broekman BF. Influence of maternal obesity on the long-term health of offspring. Lancet Diabetes Endocrinol. 2017 Jan;5(1):53-64. doi: 10.1016/S2213-8587(16)30107-3