Kehitteillä on digitaalinen työkalu, jolla voi mitata oman ruokavalionsa laatua sekä saada yksilöllistä palautetta ja vinkkejä, miten omaa syömistään voi parantaa. Haastateltavina ovat Marjukka Kolehmainen ja Henna Lehikoinen.

Keitä olette?

Marjukka Kolehmainen työskentelee Itä-Suomen yliopistossa kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä ravitsemustieteen professorina erikoisalanaan elintarvikkeisiin ja terveyteen liittyvä tutkimus. Hän on uransa aikana tehnyt ravitsemukseen liittyvää tutkimusta lähtien molekyylitasolta aina ihmisen käyttäytymiseen, mutta keskittyy nykyisin tutkimuksessaan enemmän ruokien ja niiden komponenttien aiheuttamiin fysiologisiin tapahtumiin.

Henna Lehikoinen työskentelee TKI-asiantuntijana Savonia-ammattikorkeakoulussa (AMK). Hän suunnittelee ja toteuttaa työkseen ruokaan ja ravitsemukseen liittyviä hankkeita sekä opettaa terveysalan opiskelijoita. Koulutukseltaan hän on terveystieteiden maisteri, joka on aiemmin työskennellyt järjestöpuolella ja ravitsemusterapeuttina sairaalassa. Lehikoinen toimii nykyisin myös yksityisyrittäjänä.

Missä hankkeessa työskentelette?

Digitaalisen ruokavalioindeksin kehittäminen on osa isompaa Suomen Akatemia rahoittamaa FOODNUTRI-tutkimusinfrastruktuuria, jonka tavoitteena on palvella kansallisen ruokajärjestelmää.

Alueellinen EAKR-hankeraha mahdollistaa asiantuntijoiden palkkaamisen ja työskentelyn hankkeessa, jossa kehitetään, tutkitaan ja validoidaan tutkimusinfrastruktuuria. Hankkeen tiimoilta tehdään myös tiivistä yritys- ja sidosryhmäyhteistyötä.

Itä-Suomen yliopistossa on pitkällinen osaaminen kliinisissä interventioissa, ja infrastruktuurin kehittämiseen valikoituvat tässä vaiheessa ateriatutkimukset. Elintarvikelaboratorion puolella on käytettävissä ohut- ja paksusuolimalli, joilla voidaan tutkia esimerkiksi ruokien komponenttien vaikutusta suolistomikrobistoon ja sen tuottamiin aineenvaihdunnan tuotteisiin. Suolimallin kehittämistyötä tehdään yhteistyössä kanadalaisen McGillin yliopiston kanssa. Tutkimuskohteina ovat mm. valmistusprosesseissa syntyvien sivuvirtojen hyödyntäminen sekä uuselintarvikkeiden turvallisuuden ja terveysvaikutusten tutkiminen.

Savonia-AMK:n osalta hankkeessa keskitytään kehittämään digitaalista ruokavalioindeksiä erityisesti sen teknisen toteutuksen osalta ja monipuolistamaan kuluttajatutkimuksen menetelmiä ja tiedonkeruutapoja.

Mitä hankkeessa tavoitellaan?

Hankkeessa on tavoitteena luoda ruokavalion laadun arviointiin digitaalinen työkalu. Pohjana tälle työlle on pitkäaikainen mm. DEHKOssa tehty työ, jonka tuloksena on kehitetty ruokavalioindeksimittari. Ruokavalioindeksikysely on saatavilla Terveyskylä.fi-sivustolla.

Digitaalisen työkalun avulla voidaan laskea henkilökohtainen ruokavalioindeksi. Ideana on se, että asiakas täyttää rauhassa indeksiin liittyvät kysymykset, ja saa täyttämisen jälkeen henkilökohtaisen palautteen. Kysely koostuu eri osiosta, joista jokaisesta saa oman palautteen. Vastaajalle lasketaan henkilökohtainen ruokavalioindeksi perustuen ruokavalion laatuun, ja lopuksi hän saa ruokavalion laadusta vielä palautteen.

Tällaista yksilöllistä palautetta antavaa työkalua ei ole vielä olemassa, joten hankkeessa tehdään uraauurtavaa työtä. Digitaalinen ruokavalioindeksi on tulossa kaikkien saataville muutaman vuoden kuluessa osoitteessa ruokavalioindeksi.fi.

Kenelle ruokavalioindeksi-työkalu on suunnattu?

Tällä hetkellä kehitteillä on kuluttajille suunnattu versio ruokavalioindeksistä, ja sen jälkeen tehdään terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu versio.

Ammattilaisille ruokavalioindeksilaskuri on tavoitteena integroida osaksi terveydenhuollon järjestelmiä, jolloin ammattilainen pääsee tarkastelemaan asiakkaan syöttämiä vastauksia ja saamaa palautetta. Ammattilaisten keskuudessa ruokavalioindeksistä on suurin hyöty niille, joilla ei ole vahvaa ravitsemusosaamista. Toisaalta ravitsemusterapeuttikin voi työkalua hyödyntää osana omaa työtään. Ruokavalioindeksi-työkalun täyttäjälle antama yksilöllinen palaute auttaa ammattilaista kiinnittämään huomiota ja käymään läpi asiakkaan kanssa konkreettisia asioita, joita ruokavaliossa tulisi parantaa.

Kuka voi hyödyntää ruokavalioindeksiä?

Ruokavalioindeksistä on tarkoitus tehdä vapaasti saatavilla oleva. Ajatuksena on se, että organisaatiot räätälöivät omaan käyttöönsä sopivan version. Mahdollisia haasteita tulevat aiheuttamaan myös eri järjestelmien rajapinnat.

Isona kysymyksenä on se, että ammattilaisille suunnatun version tulee olla lääkinnälliseksi laitteeksi hyväksytty. Tämä aiheuttaa todennäköisesti sen, että ammattilaisversio ei ehdi valmistua vielä hankkeen aikana. Tällä hetkellä luotu erilaisia demoversioita ja marraskuussa alkavat testaukset fokusryhmähaastattelujen avulla. Pilottiorganisaatiot tulevat testaamaan ammattilaisversiota.

Ruokavalioindeksin avulla voidaan mitata helpommin ja luotettavimmin ruokavalion laatua, mikä yleensä aiheuttaa hankaluuksia niin tutkimustyössä kuin asiakastyössäkin. Ruokavalioindeksi helpottaa myös tavallista kuluttajaa löytämään helposti saatavaa, oikeanlaista tietoa juuri hänen omasta ruokavaliostaan, mikä kannustaa jatkamaan samaan malliin tai tekemään oman elämän kannalta merkityksellisiä muutoksia.